Mikä antennirasia omakotitaloon?

Moni asia saattaa mietityttää antenniverkkoa rakentaessa tai uudistaessa. Miksi on sekä päättyviä että ketjutettavia antennirasioita? Mitä eroa eri verkoilla on? Tässä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Antennilla vastaanotettavien tv-palvelujen tarjonta on kasvanut digitalisoinnin myötä merkittävästi. Valtakunnallisia tv-kanavia on kymmeniä, ja niihin sisältyy sekä maksuttomia että maksullisia palveluja, teräväpiirtolähetykset mukaan lukien. Antennivastaanoton asema tv-jakelujärjestelmänä on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Tähän on koottu perustietoa antenniverkoista ja antennirasioista rakentajalle tai uudistajalle.

* Miksi on kahdenlaisia antennirasioita, päättyviä ja ketjutettavia? Mikä merkitys niiden desibeleillä on?

Erilaiset antenniverkot vaativat erilaisia rasioita. Päättyviä rasioita käytetään tähtiverkoissa ja ketjutettavia rasioita puolestaan ketjuverkoissa. Desibelilukema kertoo, kuinka paljon signaali vaimenee tv-lähtöliittimessä. Päättyvän rasian vaimennus on tyypillisesti 1-5 dB ja ketjutettavan rasian vaimennus 7-17 dB. Ketjutettavan rasian vaimennus on suurempi, sillä se toimii haaroittimena: signaalista haaroitetaan osa tv-lähtöön ja suurempi osa jatkaa ketjutuslähtöön.

* Mikä on ketjuverkko?

Ketjuverkossa signaalia syötetään rasialta toiselle, eli rasiat ketjutetaan. Kaapelit kulkevat TV-rasiasta toiseen. Rasiat ovat riippuvaisia toisistaan – jos kuva ei näy, vika on usein ketjun edellisessä rasiassa, joka saattaa olla naapuriasunnossa. Signaali vaimenee jokaisessa ketjutuksessa, jolloin seuraava rasia saa aina heikomman signaalin. Ketjutus on vanha tapa tehdä antenniverkkoja, eikä sitä nykyään enää suosita. Ketjuverkkoja löytyy nykyisin lähinnä vanhemmissa kerros- ja rivitaloissa.

* Mikä on tähtiverkko?

Tähtiverkossa signaali haaroitetaan tähtipisteessä, josta kulkee jokaiselle rasialle oma kaapeli. Kaikki rasiat saavat signaalin samasta pisteestä, joten vaimennus tähtipisteestä jokaiselle rasialle on suunnilleen sama. Tähtipiste voi sijaita joko talo- tai huoneistojakamossa. Rasiat eivät ole riippuvaisia toisistaan. Tästä syystä tähtiverkko on nykyään käytetyin tapa tehdä antenniverkkoja. Yhden asunnon tai huoneen ongelma TV-signaalin kanssa ei vaikuta muihin.

*Haluan uudistaa antenniverkon. Mistä tiedän, onko rakennuksessa ketju- vai tähtiverkko?

Huom! Taloyhtiön antenniverkkoon saa tehdä korjauksia ja muutoksia ainoastaan taloyhtiön tilaama asennusliike.

Jos antennirasian takana olevassa kojerasiassa on kaksi kaapelia, kyseessä on ketjuverkko. Kaapeleista toinen on tuleva ja toinen lähtevä. (Nämä on aina kytkettävä oikein päin rasiaan!) Rasiassa on merkintä tulevalle ja lähtevälle kaapelille – yleisesti käytetään merkintöjä in (tulo) ja out (lähtö), tai ne on merkitty nuolimerkein. Jos kaapeleita on kojerasiassa vain yksi, kyseessä on joko tähtiverkko tai ketjuverkon viimeinen rasia. Ketjuverkon viimeisen rasian lähtöliitännässä on oltava päätevastus.

* Miten sijoitan tähtiverkon antennirasiat?

Tähtiverkossa käytetään antennirasioina yleisesti 2-lähtöisiä päättyviä 1 dB:n antennirasioita (5–1000 MHZ). Kaapelointi asennetaan tähtimäisesti kotijakamon haaroittimelta jokaiseen antennirasiaan. Uudisrakentamisessa antennirasioita on asennettava jokaiseen asuinhuoneeseen (myös keittiöön), jotta tv-vastaanottimia voidaan sijoittaa joustavasti eri tiloihin tarpeen mukaan. Yleisimpiin katselutiloihin, kuten olohuoneeseen, on hyvä sijoittaa kaksi antennirasiaa.

* Mitkä ovat yleisimpiä päättyviä 1dB:n antennirasioita?

Tähtiverkkoon soveltuvia antennirasioita ovat muun muassa nämä:

Lisätietoja:

Finnsat Oy:n asiantuntijat opastavat mielellään antenniverkkoon ja -rasioihin liittyvissä asioissa vuosien kokemuksella.

Yhteystiedot:

Jani Paananen                                   
Myyntijohtaja
Puhelin: 0207 420 136
Sposti: jani.paananen@finnsat.fi

Vesa Mikkilä
Tekniikka- ja broadcast-ratkaisuasiantuntija
Puhelin: 0207 420 122
Sposti: vesa.mikkila@finnsat.fi